Päähenkilö Katniss asuu vyöhykkeellä 12 eikä paikka kuulosta yhtään houkuttavalta. Salametsästys ystävä Galen kanssa on välttämätöntä päivittäisen aterian hankkimiseksi. Katnissin isä menehtyi hiilikaivoksen rähjähdyksessä ja Katniss kantaa vastuuta äidistään ja pikkusiskostaan Primistä.
Nälkäpeliin osallistujat arvotaan 12-18-vuotiaiden joukosta. Jokaiselta vyöhykkeeltä arvotaan mukaan poika ja tyttö. Näin saadaan kasaan 24 pelaajaa. Pelaajat pakotetaan vaativiin luonnonolosuhteisiin. Tarkoituksena on tappaa kanssakilpailijat mielellään siten, että Capitolin yleisö saa hyvää viihdettä. Pelinjärjestäjä voi kontrolloida peliä muun muassa muuttamalla alueen lämpötilaa tai aiheuttaa poikkeustilanteen yleisön mielenkiinnon takaamiseksi. Koitoksesta viimeisenä henkiin jäänyt pelaaja voittaa.
Katnissin kyvyt joutuvat koetukselle, kun hän ilmoittautuu peliin vapaaehtoiseksi pelastaakseen pikkusiskonsa, jonka epäonneksi arpa lankeaa. Vyöhykkeen 12 poikapelaajaksi arpa arpoo leipurin pojan Peetan. Vastus ei ole helppo, koska Peeta antoi Katnissille leipää, kun hän sitä hädässään tarvitsi isän kuoltua.
Odotin tätä kirjaa pitkään kirjastosta enkä ihmettele sen suosiota. Kirja on mielenkiintoisesti kirjoitettu ja elin vahvasti pelissä mukana. Onneksi minun ei tarvitse odottaa kovin kauan ainakaan toisen osan saamista käsiini. Kolmas osa onkin asia erikseen. Elokuvaa en ole nähnyt enkä välttämättä haluakaan nähdä. Pelkään, että siinä kävisi niin kuin ensimmäisen Harry Potter-elokuvan kanssa aikoinaan eli elokuva ei vastaa riittävästi mielikuviani maailmasta, henkilöistä ja pienistä yksityiskohdista, jolloin keskityn enemmän mielikuvieni eroihin kuin itse elokuvaan, vaikka se olisi muuten hyvin toteutettu filmatisointi kirjasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti