Iiris Lempivaara on koulupsykologi, joka rakastaa suklaata ja korkokenkiä. Kun seitsemän vuotta kestänyt suhde Antin kanssa päättyy, jätetyksi tullut Iiris kehittää self help -terapiamuodon, johon olennaisena osana kuuluu ongelmien hallinta suklaan avulla. Elämän uudelleen järjestelyssä auttaa kahdeksankymppinen Marja-Liisa naapurista, ja lapsuuden ystävä Elina.
Minun ei pitänyt aluksi lukea tätä. Varasin tämän kirjastosta kolmesta syystä. Halusin lukea jotain kotimaista, jota luen liian vähän, jotain nopeaa, mihin ajattelin tämän sopivan ohuutensa takia, ja jotain Riikka Pulkkiselta. Tämä on ilmeisesti hyvinkin erilainen kuin hänen aiemmat romaaninsa, joita en ole lukenut.
En ole enää moneen vuoteen pitänyt hömppäkirjoista. Olen huono kirjojen genrejen kanssa. Tämän jälkeen en ole hömpästä yhtään sen enempää innostunut. Lainatiskillä kirjaston ihminen sanoi, että tämä on niin ohut, että sen lukee yhdeltä istumalta yhdessä illassa. Niin minäkin luulin. Tämän piti olla nopea välipala. Kirjan lukeminen ei ollut minulle mikään nautinto, mutta halusin lukea sen kuitenkin loppuun, mihin meni useampi päivä. Välissä aloitin jo lukupinon seuraavaa kirjaa. Ymmärrän kyllä, että toiset voivat tästä pitää paljonkin. Minä koin kirjan liian pinnalliseksi, turhaksi ja tylsäksi. Anteeksi. Ajattelin, että onko minussa jotain vikaa, kun tämä ei uppoa. Mutta hyvällä tahdollakaan en pitämyt tästä. Pulkkinen osaa kyllä kirjoittaa, siitä se ei jää kiinni. Voisin joskus kokeilla häneltä jotain muuta.
*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti