perjantai 1. maaliskuuta 2013

Markus Zusak: Kirjavaras

Ilokseni voin sanoa, että lukuintoni on jälleen palannut! En osaa sanoa, mikä sen palautti useamman kuukauden tauon jälkeen. Nyt olen innokkaasti seurannut taas blogejakin ja saanut taas lukuvinkkejä. (Ihan kuin luettavaa ei muutenkin olisi tarpeeksi.) Vuonna 2013 tavoitteeni on lukea enemmän kirjoja kuin viime vuonna. Aion pisteyttää lukemani kirjat sekä lukea ainakin muutaman kirjan omasta hyllystä. Pyrin lukemaan myös uutuuksia vanhojen lisäksi. Minulla on paljon vanhoja lukemattomia. Vanhoissa on se hyvä puoli, että ne saa helpommin kirjastosta käsiinsä ja laina-aika on pidempi.

Mutta nyt kirjaan, joka palautti lukuintoni. Minulla oli Kirjavaras lainassa jo viime heinäkuussa, mutta se jäi silloin muiden kirjojen jalkoihin. Kirja kertoo Liesel Memingerin tarinan Natsi-Saksassa Toisen maailman sodan aikaan. Kirjan alussa Liesel on 9-vuotias ja hän saa kasvattivanhemmat Hans ja Rosa Hubermannin. Lieselin paras ystävä on Rudy, jonka kanssa hän varastaa asioita. Kirjat ovat tottakai merkittävässä osassa, kun Papa opettaa Lieselin lukemaan kellarissa. Sodan syttyessä Liesel lukee pommisuojassa rauhoittaakseen naapurustoa. Luettavansa hän varastaa enimmäkseen pormestarin rouvalta. Heidän kellarinsa suojassa piilottelee myös juutalaismies Max, joka on myös tytölle hyvin tärkeä. Tarina on surullinen, mutta ei kai sodasta voi eikä mielestäni pidäkään kirjoittaa iloista kirjaa.

Aluksi en tajunnut, että kuka tai mikä kertoja on, mutta se sopii sodan keskellä elävään maailmaan. Kuolemalla on kova kiire poimia ihmisiä mukaansa. Kirjan kappaleet on otsikoitu, mikä on mukavaa vaihtelua pelkkien numeroiden sijaan. Minulle tulee otsikoista mieleen lasten- ja nuorten kirjat, en tiedä miksi näin on, vaikka Kirjavaras on ehdottomasti aikuisten kirja. Minua eivät häirinneet tummennetut tarkennukset tai selitykset, muta se häiritsi, kun jo hyvin varhaisessa vaiheessa sanottiin suoraan, että tämä ja tämä henkilö tulee kuolemaan. Miksi näin? Mielestäni tietynlainen jännite kärsi, ja olisin saattanut olla lopussa isomman tunnekuohun vallassa, jos tätä ei olisi kerrottu. Kirjan henkilöt ovat persoonallisia ja todellisen tuntuisia. Heillä kaikilla on paikkansa näkökulmien laajentamisessa. Eniten pidin Lieselin kasvattivanhemmista, Hansista ja Rosasta sekä Rudysta. Hans on hyväsydäminen ihminen niin kuin Rosakin, vaikka hän on ankara ja karski suustaan. Rudyn ja Lieselin suhde on söpö, vaikka eihän tunteita toista kohtaan voi myöntää. Rudy yrittää sitkeästi saada pusua. Rakkaudennupun olisi suonut puhkeavan täyteen loistoonsa. Kansi on ihan ok, mutta ei erityisen hieno.

Kirjavaras ei varmasti ole tämän vuoden paras, mutta tarpeeksi hyvä muistuttamaan, että lukeminen on hieno harrastus. Se herätti taas ilon lukea.

***

1 kommentti:

  1. Kirjavaras on ihana kirja, minulla se osui aikoinaan juuri sopivaan lukuhermoon :) Ostin sen jälkeenpäin omaksi, aion lukea sen jossain vaiheessa uudelleen jotta saan sen myös blogiini.

    VastaaPoista